Hevoset harrastuspohjalla

Hevoset harrastuksena

Mikä minusta tulee isona. Iso ja tärkeä kysymys, mutten osaa siihen vielä vastata suoraan. Minusta voi tulla mitä vain. Mutta sen tiedän, että hevoset liittyvät tulevaisuuteeni jotenkin. Jos ei työni kautta niin ainakin harrastuksen myötä. Kerran heppatyttö on aina heppatyttö. 

Tällä hetkellä haluan pitää hevoset mukavana harrastuksena, ratsastaa tavoitteellisesti, ilman että siitä katoaa se hehku, muuttuen pakkopullaksi. Hevonen ja ratsastus ovat mahtavaa terapiaa, se laskee stressitasoa ja virkistää mieltä. Ja mikä tunne siitä tuleekaan, kun saat noin 600 kilogrammaa lihaa toteuttamaan toiveitasi. Ratsastus on lisäksi mahtavaa urheilua, jo pelkkä ratsastus on tehokasta. Usein tulee lisäksi kannettua vettä tai tartuttua talikon varteen ja putsattua karsinoita. Hevosten luota löytää usein uusia ystäväsuhteita ja kuuluu tuntevansa yhteisöön. Hevoset ovat yhdistävä tekijä.

Oma hevonen?

Tällä hetkellä en omista omaa hevosta, vaan ratsastan vuokrahevosilla. Tulevaisuudessa on kaksi todennäköisintä vahtoehtoa, joko omistaa oma hevonen, tai löytää hyvä vuokrahevonen (ja sen omistaja!) Vuokrahevonen olisi ehdottomasti halvempi ja vapaampi vaihtoehto, mutta vaarana on aina esimerkiksi hevosen myyminen tai muu syy, joka johtaa vuokraussuhteen loppumiseen. 

Oma hevonen taas on suuri lovi lompakkoon. Oma hevonen voisi kohdallani toteutua sitten, kun taloudellinen tilanteeni on vakaa ja elämä on rauhoittunut sen verran, että asetun jonnekkin aloilleni.

c: Sirkku Sivo

Ratsastusfysioterapeutti

"Ratsastusterapia on koulutetun ratsastusterapeutin ja terapiatyöhön koulutetun hevosen yhdessä toteuttamaa kokonaisvaltaista kuntoutusta. Se tukee ja täydentää sosiaalisen, kasvatuksellisen, lääkinnällisen ja psykiatrisen kuntoutuksen tavoitteita. " "Pääsyvaatimuksena on vähintään AMK -tason koulutus opetus-, sosiaali- tai terveydenhuollon alalta, sekä vähintään kahden vuoden työkokemus oman ammattinsa käytännön kuntoutusalalta. Ratsastusterapeutin koulutus kestää noin kolme vuotta"

Ratsastusfysioterapiasta minulla on henkilökohtaista työkokemusta. Olen toiminut avustajan tehtävissä yli puolen vuoden verran. Sain kokoa sen, kuinka ihmiset oikeasti kuntoituivat hevosen kanssa ja nähdä välillä liikuttaviakin asioita. Ihminen, joka ei puhunut ihmisille, saattoi puhua hevoselle. 
En usko löytäväni itseäni tämän ammatin parista tulevaisuudessa. Itse ammattia kohtaan minulla ei ole mitään syitä, että miksen sitä voisi tehdä. Opiskeltavaa silti riittäisi vielä useaksi vuodeksi ja uskon muiden intressien voittavan tässä kohtaa.

C: Vilppu Eloranta

Hyvinvointia hevosesta-video

http://www.suomenratsastusterapeutit.fi/

Ratsuttaja sekä kasvattaja

Ratsuttaja

"Ratsuttaja kouluttaa muiden hevosia omistajan toiveiden ja tavoitteiden mukaan. Ratsuttaja voi sisäänratsastaa hevosen, eli opettaa ratsastksen alkeet tai jatkokouluttaa eri koulutusvaiheessa olevia hevosia. Ratsuttajaksi valmistuu suorittamalla hevostenvalmentajan ammattitutkinnon ja suuntautumalla ratsuvalmennukseen." 

Ratsuttajan ammatti kiinnostaa, mutta uskon, että jos sitä harjoitan, on se erittäin pienimuotoista. Olen tähän päässyt jo hieman tutustumaan, sillä meillä on ollut nuoria hevosia sekä projekteja, joita ollaan viety eteenpäin ja sisäänratsastettu. Erittäin pienimuotoista, mutta sitäkin opettavaisempaa. Itselläni on ollut mukana tukijoukot sekä ulkopuolinen valmentaja auttamassa. Mielestäni on mahtavaa nähdä hevosen kehitys ja kun joku muu ratsastaa sillä, kuulla kehuja hevosen toimivuudesta. 

Uskon, että jos joskus ostan itselleni hevosen, on se nuori, jota saan itse laitella eteenpäin.

c: Sirkku Sivo

Hevoskasvattaja

"Hevoskasvatus on suunnitelmallista hevosen jalostustyötä, jossa kasvattaja astuttaa tai keinosiementää tarkoin valikoituja jalostustammoja jalostukseen hyväksytyillä oriilla. Kasvattaja myy varsat useimmiten vierotuksen jälkeen tai vaihtoehtoisesti koulutettuaan varsan haluamaansa vaiheeseen. Siittola on useimmiten yhden rodun ja käyttötarkoituksen yksilöiden jalostamista varten perustettu suurikokoinen hevoskasvattamo, jossa voi olla jopa kymmeniä tammoja varsoineen." 

Suomessa hevoskasvatus on pientä verrattuna ulkomaan kasvatustoimintaan. Suomessa ei esimerkiksi ole omaa valtion siittolaa, kuten useissa muissa ulkomaan maissa on. Itse en ole kiinnostunut täysipäiväisestä kasvattajan työstä. Tulevaisuudessa, jos ostan oman hevosen ja se sattuu olemaan tamma, on mahdollista, että voisin sen varsoittaa. 

Hevosen kasvatus ja hoito

http://www.ratsastus.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/ratsastajainliitto/embeds/ratsastajainliittowwwstructure/42486_NR_hevosalan_ammatit_esite_netti.pdf

Hevosen hyvinvointipalvelut

Hevoskuntoutus ja klinikkahoitaja

"Hevoskuntoutuskeskukset ovat yrityksiä, jotka tarjoavat hevosten kuntoutus- ja hyvinvointipalveluita."

Yrittäjävierailulla kävimme Hämeen Hevoskuntoutuskeskuksella Humppilassa. Paikka oli erittäin mielenkiintoinen, mutten usko sen olevan kuitenkaan minun tulevaisuuden  työpaikkani. Työhön pitää todellakin perehtyä ja sen kannattavuus on Suomessa pientä. Hevoskuntoutuksiin keskittyviä toimipaikkoja on Suomessa vain puolenkymmentä, joten alalle olisi mahdollisuus markkinaraolle.

Helmikuu 2016 ilmestyneessä Hippos lehdessä oli mielenkiintoinen artikkeli agrologi-opiskelijoista, jotka ovat työllistyneet hevosklinikoille töihin. Tämän artikkelin pohjalta hain hevosagrologi-koulutukseen. Tämä kyseinen työ on erittäin mielenkiintoisen kuuloinen ja tulevaisuudessa näen itseni tässä työtehtävässä. Työ kuulostaa monipuoliselta, ja siinä ollaan tiiviissä yhteistyössä hevosten ja omistajien kanssa.

Hevoseton on huoleton- klinikkareissu

c: Sirkku Sivo

Hieroja ja fysioterapeutti yms.

Hevosen hyvinvointiin liittyy lisäksi monia ammatteja, kuten hevoshieroja ja fysioterapeutti. Olen päässyt seuraamaan hevoshierontaa ja shietsu-hierontaa monesti. Minua kyllä kiinnostaa hevosen lihashuolto, mutta uskon ettei minusta silti tule hevoshierojaa. Mielestäni jokaisen hevosen omistajan tulisi hahmoittaa hevosen hyvinvoinnin kokonaisuus, mutta ammatikseen hierovan tulee olla oikeasti kiinnostunut hevosen lihashuollosta.

Fysioterapia on kiinnostanut minua aikaisemmin, mutta tällä hetkellä se ei kuulosta tulevaisuuden ammatiltani. Hevosfysioterapeutuksi valmistuminen vaatii ammattikorkeakoulussa suoritetun fysioterapeutin tutkinnon, joka on täydentänyt opintojaan eläinfyisoterapeutiaopinnoilla SAMK:ssa.

http://www.lehtiluukku.fi/lehti/hippos/02-2016/104561.html
http://www.suomenelainfysioterapeutit.fi/index.php?b=_b9b26f0c1&p=FrontPage&l=

Kengittäjä

"Kengitysseppä on hevosten kavionhoidon ja kengittämisen ammattilainen joka työskentelee ammatinharjoittajana. Kengityssepän on osattava käsitellä kaikenlaisia hevosia erilaisissa kengitystilanteissa. Työ vaatii rauhallisuutta ja määrätietoista otetta sekä hyvää fyysistä kuntoa. Kengityssepät neuvovat muissakin hevosten hoitoon liittyvissä asioissa."

Kengittäjän ammatilla olisi varmasti tulevaisuudessa töitä, mutten usko siihen siltikään työllistyväni pienoisten selkäongelmieni vuoksi. Kengittäjän työ on lisäksi yllättävän rankkaa ja fyysistä työtä. Työ on vahvasti palvelutyötä, jossa täytyy tulla toimeen sekä ihmisten että hevosten kanssa toimeen. 
Haluan kyllä oppia lyömään irtokengän takaisin!

Video kengittäjästä

Työllistyminen tallissa

Tallinpitäjä

Hevostallit jaotellaan SRL:n toimesta harrastetaleihin, ratsastuskouluihin, yksityistalleihin ja vaellustalleihin. SRL:n hyväksymiä jäsentalleja on yhteensä 366. Hevostalleja on Suomessa yhteensä 16000.

En usko, että tulevaisuudessa minusta tulee tallinpitäjä, mutta koskaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Oma talli pihassa on osoittanut, kuinka paljon jatkuvaa työntekoa se vaatii ja kuinka sitovaa työtä se on. Mahdollisuus siihen, että omassa pihassa olisi muutama oma hevonen on todennäköisempää. Hevoset omassa pihassa ovat jo tuttu juttu, joten tulevaisuudessa, jos hevosia olisi mahdollisuus ottaa
Mutta jos leikitään ajatuksella, että minulla olisikin tulevaisuudessa talli, niin olisi se harrastetalli, jossa olisi pientä tuntitoimintaa ja sen lisäksi yksityisiä hevosia täysihoidossa.

C: Henna Kurhila

Tallityöntekijä ja hevosenhoitaja

Olen tähän mennessä tehnyt useammilla talleilla töitä ja kotonakin on ollut hevosia yli neljän vuoden ajan. Mielestäni minulla on hyvä käsitys siitä mitä tallin pitäminen on ja mitä sen hoitaminen vaatii.

Tulevaisuudessa en näe itseäni jollain tallilla pelkästään tallityöntekijänä Suomessa. Suomessa puitteet ovat niin pienet ja erittäin työllistävät. Ulkomaille voisin lähteä, jos löytäisi tallin jossa on monipuolisesti töitä ja hyvä ilmapiiri. Tulin varta vasten tänne kouluun, sillä haluan työskennellä hevosten parissa, mutten vain kirjaimellisesti lapata lantaa. Yhdistän hevosenhoitajan myös tähän samaan kohtaan, sillä siihen pätee samat asiat kuin tallityöntekijänäkin. Suomalaisia hevosenhoitajia arvostetaan ulkomailla ja heille on kyllä kysyntää.
Lyhyemmät työjaksot, kuten tuuraaminen ja lomittaminen voisivat olla mahdollisempia tai muut lyhyemmät työjaksot. Itse olen tallilla ainakin sellainen, että autan aina tarpeen mukaan ja osallistun talkoisiin. Tällöin siellä tulee kuitenkin tehtyä kaikenlaista.

c: Henna Kurhila

Ratsastuksenopettaja/valmentaja

Pidän erittäin paljon opettamisesta ja olen ratsastustunteja pitänytkin.  Kylän tytöt kävivät ahkerasti yli vuoden verran tunneillani ja oli mahtavaa nähdä heidän kehittymisensä. Mielestäni on kehittävää opettaa muita, sillä välillä tulee kysymyksiä, joihin pitää löytää juuri kyseiselle henkilölle sopiva tapa selventää asiaa. Olen myös huomannut, kuinka kaikki oppivat eri tavalla ja se on mielestäni rikkaus. Palkitsevinta tässä työssä on nähdä ihmisten innostus, halu oppia ja heidän kehityksensä.

Tulevaisuudessa voisin nähdä itseni ratsastuksenopettajan tehtävissä. Pidän ihmisten sekä hevosten kanssa työskentelystä ja opettaminen on lähellä sydäntäni. Pienenä kirjoitin aina ystävä-kirjoihin, että minusta tulee isona opettaja. Eikä tämä lapsuuden haave ole poissuljettu tulevaisuudessa.

Valmentajana toimiminen voisi olla myös tulevaisuudessa minulle mahdollinen osa-aikatyö, Valmennus pätevyyden saamiseen  tulee käydä valmennuskoulutus. Valmennuskoulutuksia on eri tasoisia, Suomessa ne luokitellaan seuraavasti:

- Ratsastusvalmentaja (I taso). Valmennuksen perusteet eri lajeissa. Valmiudet lajin perustekniikan opettamiseen ja yhden vuoden toiminnan suunnitteluun ja organisointiin
- Ratsastuksen lajivalmentaja (II taso). Erikoistuminen yhteen lajiin. Valmiudet perustekniikan ja kilpailutoiminnan suunnitteluun ja organisointiin yhden ikäryhmän toimintajakson ajalle.
- Huippuvalmentaja (III taso). Syventävä lajiosa ja muiden lajien valmennustiedon soveltaminen sekä kansainvälisyys. Valmiudet urheilijan urakehityksen suunnitteluun ja organisointiin.
- Ammattivalmentaja (IV taso). Valmentajan erikoisammattitutkinnon suorittaminen. Valmiudet maajoukkuetoiminnan toteuttamiseen. Näkemys lajin kehittämistoimenpiteistä.
- V taso. Akateeminen valmentajatutkinto. Yliopiston määrittelemä akateeminen loppututkinto. Tieteellinen tutkimustyö ja sen soveltaminen lajin kehittämiseksi.

http://www.hippos.fi/files/14454/Hevostalous_lukuina_2015.pdf

http://www.ratsastus.fi/koulutus_ja_valmennus/valmennusjarjestelma

Raviurheilu

Moduulin aikana sain myös pienen käsityksen raveista ja raviurheilusta. Kävimme tutustumassa Pilvenmäen lounasraveissa, joka olikin ensimmäinen kerta raveissa itselleni. Laji ei ole minulle millään tavalla tuttu aikaisemmin, joten en usko löytäväni tulevaisuudessa itseäni pelkästään ravitalleilta työskentelemässä.

Ravivalmentaja, ohjastaja tai ravitallin pitäjä olisivat minulle aikamoisia haasteita, ratsujen ja ravureitten välillä, kun on aikamoinen kulttuurishokki. Lisäksi pitäisi etsiä tosi paljon tietoa ja saada käytännön kokemusta.

 Raveissa esimerkiksi eläinlääkärin avustaja voisi olla työ jota voisin harkita. Siinä itse hevonen on keskiössä, eikä tarvitse tietää raveista juuri mitään. Lisäksi erilaisia sihteerin töitä voisin tehdä, jossa on selkeät säännöt, kuinka toimitaan ja mitä kirjataan.

Tulevaisuudessa uskon, että käyn raveissa useammin, mutta pidättäydyn silti sunnuntai kärryttelyssä. Ravihevosen kimppaomistaminen ei ole poissuljettu vaihtoehto.

Lajiesittely: Raviurheilu

c: Sirkku Sivo

Hevostalous Suomessa

Mahdollisuuksien hevonen

Suomessa hevostalous pohjautuu laajaan harrastus- ja yritystoimintaan ja se on hyvin monipuolista.

Hevosmäärä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, tällä hetkellä hevosia on 75500. Ravi- ja ratsutoiminta on yleisin hevosiin liittyvää toimintaa.Hevosala työllistää osa-aikaisesti 10 000 henkilöä ja kokoaikaisesti 5000 henkilöä.

Hevosalan työllisyysvaikutukset 15000
 • Talliyritykset kokopäiväisiä 4000 osa-aikaisia 6500
 • Muut sektorit kokopäiväisiä 1000 osa-aikaisia 3500
 Alalle syntyy vuosittain 100– 200 uutta yritystä.

Osa-aikaisten työntekijöiden ja yrittäjien suuri osuus verrattuna päätoimisiin on rakenteen tyypillinen piirre. Noin kahdeksan hevosta työllistää yhden henkilön.
Hevostalous on merkittävä maatalouden sivuelinkeino, mutta myös noin 2 000 tilan päätuotantosuunta

Aktiivisia ravihevosharrastajia maassamme on noin 50 000. Ammattivalmentajia on 160 ja harrastajavalmentajia noin 7000. Raviurheilu on toiseksi seuratuin urheilulaji Suomessa.

 Ratsastusta harrastaa noin 160000 suomalaista. Ratsastusyritystoimintaa harjoitetaan noin tuhannella
tallilla, joista arviolta puolet tarjoaa ratsastuksenopetusta ja loput hevosten täysihoitopalveluja ja ratsastusvalmennusta. Suomen Ratsastajainliiton hyväksymiä ratsastuskouluja ja -talleja on näistä noin 300.

Lähteenä käytetty:
http://www.hippolis.fi/UserFiles/hippolis/File/Mahdollisuuksien_hevonen/Mahdollisuuksien%20hevonen_2012.PDF

c: Henna Kurhila

Suomen ratsastajainliitto, Hippos ja SHKL

SRL/Hippos/SHKL

”Suomen Ratsastajainliitto ry on Suomen ratsastusseurojen valtakunnallinen keskusjärjestö, perustettu vuonna 1920.SRL toimii ratsastusseurojen, alueiden ja yhteisöjäsenten aatteellisena järjestönä sekä toiminnallisena yhdyssiteenä ja keskuselimenä. SRL:n tarkoituksena on ratsastuksen edistäminen Suomessa. SRL:n toiminta tähtää siihen, että Suomessa on mahdollisuus harrastaa ratsastusta kuntoliikuntana, kuntoutusmuotona ja kilpaurheiluna.”

SRL:n varsinaisia jäseniä ovat paikalliset rekisteröidyt ratsastusseurat, joita on noin 492 (tilanne vuonna 2015). Jäsenenä näissä ratsastusseuroissa on noin 48 884 henkeä, joista jäseniä oli 45 857 ja Green Gard- jäseniä 3027. SRL hyväksymiä ratsastusseuroja on 492 ja jäsentalleja 366.

"Suomen Hippos ry on valtakunnallinen hevosurheilun ja -kasvatuksen keskusjärjestö, joka perustettiin Suomen Ravirenkaan ja Hevostalouden keskusliiton yhdistyttyä vuonna 1973. Järjestöön kuuluu yhteensä 128 alajärjestöä, joita ovat muun muassa paikalliset hevosjalostusliitot ja muut alan yhdistykset."

Suomen Hippoksen tärkeimmät tehtävät ovat Suomessa kasvatettavien hevosrotujen rekisteröinti ja kantakirjaaminen sekä maan ravikilpailutoiminnan johtaminen ja valvominen.

”Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry on hevosenomistajien yhteinen etujärjestö, jonka yhteentoista alueelliseen jäsenyhdistykseen kuuluu noin 5700 jäsentä. Keskusliiton tarkoituksena on jäsenten hevosenomistamiseen liittyvien keskeisten etujen valvonta.”

c: Henna Kurhila

Tutustumisretki SRL ja Hippokseen 04.01.2017, Mitjan esittely 06.02.2017

Käynti Suomen Ratsastajainliitossa ja Hippoksella oli mielestäni antoisa kokemus. Työ kuulostaa monipuoliselta ja hevosalan siistiltä sisätyöltä. Itseäni yllätti kuinka paljon SRL sekä Hippoksen työnkuvaan kuuluu. Olin itse käyttänyt aiemmin lähinnä vain heppa-järjestelmää ja olen ollut ratsastusseuran jäsen. Tutustumiskäynnillä selvisi, että työtä ei ole vain raviurheilu Hippoksessa ja jäsenasiat SRL:ssä vaan myös sen ulkopuolella riittää töitä. Mitjan esittely Suomen hevostenomistajien Keskusliitosta oli antoisa. Työhön kuuluu muun muassa niin neuvontatehtävät, keinoemovälityksen pitäminen kuin koulutustilasuudetkin.

 Tulevaisuudessa pystyisin näkemään itseni tällaisessa työnkuvassa. Erityisesti neuvonta- ja tarkastustehtävät ovat mielestäni mielenkiintoisia. Olen lisäksi hyvä organisoimaan asioita, joita pidän tälläisessa työnkuvassa vahvuutenani. Tulen erilaisten ihmisten kanssa hyvin toimeen ja pystyn yhteistyöhön.
 Sain vaikutelman, ettei yksikään työpäivä ole samanlainen ja monipuolisuus on minulle tärkeää.

Ainua miinus SRL:n ja Hippoksen kohdalla on työpaikan sijainti, en tiedä pystyisinkö asumaan noin lähellä pääkaupunkiseutuamme.

http://www.ratsastus.fi/
http://www.hippos.fi/

http://www.shkl.net/

http://www.hippos.fi/files/14454/Hevostalous_lukuina_2015.pdf

http://www.ratsastus.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/ratsastajainliitto/embeds/ratsastajainliittowwwstructure/43575_Hyva_Hallintotapa_2013_virallinen.pdf