Hevoset harrastuksena
Mikä
minusta tulee isona. Iso ja tärkeä kysymys, mutten osaa siihen vielä vastata
suoraan. Minusta voi tulla mitä vain. Mutta sen tiedän, että hevoset liittyvät
tulevaisuuteeni jotenkin. Jos ei työni kautta niin ainakin harrastuksen myötä.
Kerran heppatyttö on aina heppatyttö.
Tällä hetkellä haluan pitää
hevoset mukavana harrastuksena, ratsastaa tavoitteellisesti, ilman että siitä
katoaa se hehku, muuttuen pakkopullaksi. Hevonen ja ratsastus ovat mahtavaa
terapiaa, se laskee stressitasoa ja virkistää mieltä. Ja mikä tunne siitä
tuleekaan, kun saat noin 600 kilogrammaa lihaa toteuttamaan toiveitasi.
Ratsastus on lisäksi mahtavaa urheilua, jo pelkkä ratsastus on tehokasta. Usein
tulee lisäksi kannettua vettä tai tartuttua talikon varteen ja putsattua
karsinoita. Hevosten luota löytää usein uusia ystäväsuhteita ja kuuluu
tuntevansa yhteisöön. Hevoset ovat yhdistävä tekijä.
Oma hevonen?
Tällä hetkellä en omista omaa hevosta, vaan ratsastan vuokrahevosilla. Tulevaisuudessa on kaksi todennäköisintä vahtoehtoa, joko omistaa oma hevonen, tai löytää hyvä vuokrahevonen (ja sen omistaja!) Vuokrahevonen olisi ehdottomasti halvempi ja vapaampi vaihtoehto, mutta vaarana on aina esimerkiksi hevosen myyminen tai muu syy, joka johtaa vuokraussuhteen loppumiseen.
Oma hevonen taas on suuri lovi lompakkoon. Oma hevonen voisi kohdallani toteutua sitten, kun taloudellinen tilanteeni on vakaa ja elämä on rauhoittunut sen verran, että asetun jonnekkin aloilleni.
c: Sirkku Sivo |